Kirkkaudesta ja kuntoliikunnasta puhtia pimeään aikaan

”Tosi kiva lähtee töihi, ku ulkona on nii pimmeetä, tosi kiva lähtee töistä, ku ulkona on nii pimeetä”, latelee Antti Tuisku kappaleessaan Rahan takii. Ilmiö on jokaiselle päivätyötä tekevälle tähän vuodenaikaan tuttu. Valoisa aika lyhenee ja aurinko pilkahtaa vain harvoin pilvipeitteen seasta. Satunnaisina hetkinä satava lumipeite sulaa useaan kertaan pois, kunnes vuodenvaihteessa uskallamme jo toivoa sen jäävän pysyväksi.

Vaikka varsinainen kaamosilmiö esiintyy vain napapiirin pohjoispuolella, puhumme siitä ja sen aiheuttamista oireista ympäri Suomea. Moni Lapista kotoisin oleva onkin todennut, että etelän sysimusta pimeys on paljon masentavampi ympäristö kuin pohjoisen hämärä.

Kaamosväsymys ja -masennus ovat todellisia ilmiöitä ja lievinä varsin yleisiäkin. Oireita voivat olla alakuloinen mieliala, jatkuva väsymys, ruokahalun lisääntyminen ja painon nousu. Ihminen saattaa nukkua yhtä paljon ja hyvin kuin muinakin vuodenaikoina muttei koe virkistyvänsä unesta. Työssä jaksaminen ja toimintakyky arjessa saattavat heikentyä.

Vallitsevalle vuodenajalle tai säätilalle emme mahda mitään. Pimeyden aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia pystyy kuitenkin omalla toiminnalla lieventämään. Tärkein hoitomuoto on kirkasvalo, jonka ääressä suositellaan oleskelua kello 6–10 välillä heräämisen jälkeen 30–120 minuutin ajan. Kirkasvalolamppua hankkiessa on hyvä varmistaa, että sen valaistusvoimakkuus olisi suositusten mukaiset 2500–10 000 luksia. Sarastus- eli herätyslamppu voi riittää lievää kaamosväsymystä poteville, mutta sen valaistusvoimakkuus ja siten vaikutus on heikompi.

Sykettä nostava ja hengästyttävä kuntoliikunta lievittää kaamosoireita ja tehostaa kirkasvalohoidon vaikutusta. Paras hyöty saavutetaan, kun liikutaan useampi kerta viikossa ja 30–60 minuuttia kerrallaan. Aktiivisuus kannattaa ajoittaa aikaiseen aamuun tai iltapäivään eli klo 7–8 tai 13–17 välillä. Näin liikunta tahdistaa sisäistä kelloa piristymään kyseisinä ajankohtina. Tärkeää on myös huolehtia säännöllisestä ateriarytmistä sekä ruoan ravintorikkaasta sisällöstä.

Vaikka keli ei olisi mieltä ylentävä, ulkoilma tekee hyvää. Valoisa aika kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää ja käydä vaikka 15 minuutin happihyppelyllä lounastauolla, jos se on mahdollista. Lenkkeillä voi päivän voimavarojen ja vireystilan mukaan joko reippaasti tai rauhallisesti. Sääolosuhteet on kuitenkin järkevää huomioida ja tarvittaessa laittaa nastakengät jalkaan.

Mikäli oma jaksaminen on vähissä eivätkä itsehoitokeinot helpota oloa, on syytä hakeutua ammattiavun piiriin. Kaamosoireilun positiivinen puoli on se, että sen voi luvata helpottuvan helmi-maaliskuun vaihteessa. Koska pimeä ajanjakso kattaa neljäsosan vuodesta ja on monelle perheelliselle töiden ja juhlapyhien osalta kuormittavaa aikaa, ei kaamosoireista silti kannata jäädä kärsimään turhaan.

Mukavaa joulukuuta! Jospa se lumikin sataisi pian maahan tuomaan valoa.