KuLTun blogisarja; Vaihdevuodet ovat väistämättömät, kortisolin nousu ei

KuLTun erikostuva lääkäri Marianne tarttuu tämänkertaisessa blogissa hyvin ajankohtaiseen asiaan ainakin monen vaihedevuosi-ikäisen naisen feedissä sosiaalisessa mediassa- vaihdevuodet ja kortisoli.

Vaihdevuodet ovat väistämättömät, kortisolin nousu ei

Uusi vuosi on koittanut ja sen myötä uudenvuoden lupauksiin liittyvä hyvinvointihype on kiivaimmillaan. Kaupat mainostavat liikuntavälineitä ja lisäravinteita, treenisalit jäsenyyksiään ja somevaikuttajat omia kikkakonstejaan. Paine elää terveellisemmin on kova. Samaan aikaan sosiaalisessa mediassa leviää väittämä, että liikunta vaihdevuosi-iässä nostaa veren kortisolitasoa ja olisi täten haitallista. Miten tässä ristipaineessa tulisi keski-ikäisen naisihmisen toimia?

Jokainen nainen käy läpi vaihdevuodet, enemmin tai myöhemmin. Tuolloin munasarjojen toiminta heikkenee, kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi ja jäävät lopulta kokonaan pois (menopaussi). Samalla sukupuolihormonien eli progesteronin ja estrogeenin tuotanto pikkuhiljaa vähenee. Estrogeeitason lasku aiheuttaa monille naisille negatiivisia vaikutuksia; unettomuutta, hikoilua/kuumia aaltoja, luuston heikkenemistä ja rasvakudoksen kertymistä epäterveellisesti sisäelinten ympärille (viskeraalirasva). Unihäiriöihin liittyy luonnollisesti uupumusta sekä kognition ja mielialan laskua.

Kortisoli on lisämunuaiskuoren tuottama hormoni, jonka eritys ja pitoisuus vaihtelevat vuorokauden aikana. Kortisolia tarvitaan elimistön normaaliin toimintaan - se säätelee muun muassa aineenvaihduntaa ja verenpainetta. Yhdessä adrenaliinin kanssa kortisoli auttaa selviytymään monista arjen normaaleista stressitilanteista; heräämään aamuisin, kiirehtimään bussiin ja tekemään vaativan työtehtävän loppuun. Akuutin kuormituksen aikana on hyödyksi, että verensokeri sekä verenpaine ja sitä myötä suorituskyky hetkeksi nousevat.

Jos stressaava tilanne jatkuu riittävän pitkään, kortisolitaso ei laske normaaliin tapaan yöksi vaan jää kroonisesti koholle. Tuolloin verensokerikin on jatkuvasti tavallista korkeampi, mikä voi ajan myötä tyypin 2 diabetekseen. Yhteisvaikutuksessa muiden stressihormonien kanssa kohonnut kortisoli mahdollisesti lisää riskiä verenpainetaudille. Pitkäaikainen stressi saattaa johtaa rasvakudoksen lisääntymiseen ja epäterveelliseen jakautumiseen elimistössä. On huomioitava, että kortikosteroidi- ja eräät muut lääkkeet sekä sairaudet (Cushingin oireyhtymä) voivat myös aiheuttaa kortisolin nousua.

Kortisolia tuotetaan liikaa, oli stressin syy sitten fyysinen (valvominen, liiallinen liikunta tai kofeiinin nauttiminen) tai henkinen. Keski-ikäisellä naisella pikkulapsiarki on monesti jo koettu, mutta arki voi olla monella muullakin tapaa kiireistä; työpäivien ohessa on huolehdittava kotiaskareista, kuskattava nuorisoa harrastuksiin, hoidettava omia ikääntyviä vanhempiaan… ja yritettävä sen päälle pitää huolta hyvinvoinnista eli treenata! Kun yhdistetään tähän vielä uniongelmat ja muut vaihdevuosioireet, ei ole yllättävää, että yksittäisten naisten vaihdevuosissa mitatut kortisolipitoisuudet ovat olleet korkeita.

Liikunta on elimistölle fyysinen akuutti stressitilanne, jolloin kortisolitason kuuluukin nousta. Fyysistä aktiivisuutta ei tarvitse sen pelossa välttää - liikunnan ja levon vaihtelu sopivassa suhteessa takaa sen, että kortisolitaso laskee rasituksen jälkeen. Jos päivät ovat töiden ja muiden menojen vuoksi henkisesti kuormittavia, ei stressitaakkaa kannata enää lisätä nopeatempoisella treenillä vaan suosia hermostoa rauhoittavaa liikuntaa kuten rauhallista kävelyä, joogaa tai muuta lihashuoltoa. Omaa kehoa ja sen vireystilaa kannattaa oppia kuuntelemaan – paremmin nukutun yön jälkeen voi tehdä kunnon syketreenin, valvottu yö ja kiireinen päivä taas tarkoittaa palauttavaa lenkkiä tai muuta mieluisaa tekemistä. Tärkeintä, ettei liikkumisesta tule stressitekijä kaiken muun päälle!

Kortisolin nousu voi johtua hoitamattomien vaihdevuosioireiden aiheuttamasta stressistä, ja toisaalta hormonitasojen muutos itsessään on jo stressitekijä elimistölle. Kortisolin liiallisen erityksen ja estrogeenin laskun vaikutukset menevät osin päällekkäin ja nykyisellä tutkimustiedolla ei voida väittää, että liikunta itsessään nostaisi kortisolitasoja vaihdevuosi-iässä. Omaan stressitaakkaansa voi itse vaikuttaa varaamalla arkeen aikaa palautumiselle ja itselle hyvinvointia tuoville asioille.

Fyysisellä aktiivisuudella on lukuisia terveyshyötyjä vaihdevuosi-iässä, mutta jos se menee pakkopullan tai suorittamisen puolelle, on syytä pysähtyä. Vaihtoehtoja on monia, arkiliikunta ja pihatyöt ovat yhtä arvokkaita kuin juoksukoulu ja kuntosali.

Kokeile ja huomaa, mistä mielesi ja kehosi nauttii!