Migreeni ja liikunta – voiko liike olla osa hoitoa?

7.–13.9. vietetään migreeniviikkoa. Migreeni on yksi yleisimmistä neurologisista sairauksista, ja se koskettaa erityisesti työikäisiä. Kyse ei ole pelkästä päänsärystä, vaan sairaudesta, joka voi aiheuttaa esimerkiksi pahoinvointia, valo- ja ääniherkkyyttä sekä näköoireita ja heikentää toimintakykyä merkittävästi.

Migreeni näkyy myös työelämässä. KuLTulla työskentelee hallintoassistentti, jolla on krooninen migreeni. Hän olen minä, Saila.

Olen sairastanut migreeniä yli kaksikymmentä vuotta. Kokemus on opettanut, että migreeni vaikuttaa arkeen eri tavoin eri päivinä. Joskus työskentely onnistuu lähes normaalisti, toisinaan kirkkaat valot, melu tai pitkä näyttöpäätetyöskentely kuormittavat tavallista enemmän. Sairauden kanssa eläminen on jatkuvaa tasapainottelua työn, palautumisen ja oman hyvinvoinnin välillä.

Työelämässä pienet ratkaisut voivat auttaa paljon

Migreeni ei estä työntekoa, mutta työympäristöllä voi olla suuri merkitys oireiden hallinnassa. Monilla työpaikoilla arkea voidaan helpottaa yksinkertaisilla ratkaisuilla, kuten valaistuksen säätelyllä, mahdollisuudella vetäytyä hetkeksi rauhalliseen tilaan tai joustavilla työjärjestelyillä.

Kaikille eivät sovi samat keinot. Siksi tärkeintä on avoin keskustelu työntekijän ja työnantajan välillä. Kun sairaudesta voi puhua ilman pelkoa leimautumisesta, löytyy yleensä myös ratkaisuja, jotka tukevat työssä jaksamista ja työkykyä.

Liikunta voi tukea migreenin hallintaa

Migreeniä sairastavalle liikunnan harrastaminen voi joskus tuntua ristiriitaiselta. Kun tietää, että varsinkin kova rasitus saattaa laukaista kohtauksen, voi olla houkuttelevaa vältellä liikuntaa kokonaan.

Liikunnan merkitys migreenin hoidossa kiinnostaa tutkijoita yhä enemmän. Vaikka voimakas fyysinen rasitus voi joillakin laukaista kohtauksen, säännöllisellä liikunnalla voi olla myös myönteisiä vaikutuksia. Vuonna 2024 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan kohtuukuormitteinen aerobinen liikunta, kovatehoinen aerobinen liikunta ja jooga olivat yhteydessä migreenipäivien vähenemiseen. Lisäksi kohtuukuormitteinen aerobinen liikunta oli yhteydessä migreenin aiheuttaman toimintakyvyn haitan vähenemiseen.

Tutkimusnäyttöä pidetään kuitenkin vielä melko epävarmana, joten liikuntaa ei voida pitää varsinaisena hoitokeinona. Sen sijaan se voi olla yksi osa migreenin kokonaisvaltaista hallintaa.

Olennaista ei välttämättä ole liikunnan teho, vaan säännöllisyys ja itselle sopivan kuormitustason löytäminen. Kävely, pyöräily, uinti, kuntosaliharjoittelu tai jooga voivat kaikki olla hyviä vaihtoehtoja, jos ne tuntuvat omalle keholle sopivilta. Harjoittelun vaikutukset tulevat esiin usein 6–8 viikon kuluttua aloituksesta, joten vaikutusten suhteen kannattaa olla kärsivällinen.

Myös muut elintavat vaikuttavat

Liikunta on vain yksi osa hyvinvoinnin kokonaisuutta. Migreeniä sairastavan arjessa myös riittävä uni, säännöllinen ruokailu, nesteytys ja palautuminen ovat tärkeitä.

Moni tunnistaa, että muutokset unirytmissä, syömisessä tai kuormituksen määrässä voivat lisätä kohtausriskiä. Siksi hyvinvointia kannattaa tarkastella kokonaisuutena. Usein parhaat tulokset syntyvät silloin, kun työ, liikunta, lepo ja muu arki ovat mahdollisimman hyvässä tasapainossa.